Ravintolisät

Ravintolisien tehtävänä on täydentää ruokavaliota. Niillä ei ole tarkoitus korvata monipuolisia aterioita, vaan auttaa saamaan kaikki elimistölle tärkeät ravinteet, joita ei aina ole mahdollista saada luonnollisella tavalla. Etenkin henkilöt, joilla on puutteellinen ruokavalio (esim. vegaanit) tarvitsevat ravintolisiä. Myös urheilijat käyttävät niitä saadakseen haluamansa tulokset.

Urheilijoiden ravintolisät

Hiilihydraatit. Urheilijat käyttävät hiilihydraattilisiä antamaan riittävän hiilihydraattimäärän kovalla harjoituskaudella, rasituksen aikana, sekä kilpailuja varten. Hiilihydraatit mahdollistavat hyvän suorituskyvyn, sekä nopean palautumisen. Palautumiseen ne sopivatkin loistavasti, etenkin jos liikuntasuorituksen jälkeen ei ole muutamaan tuntiin ruokaa saatavilla. Hiilihydraattilisät ovat yleensä urheilujuomia, jauhemaisia valmisteita tai patukoita. Näiden tuotteiden koostumus sisältää nopeasti imeytyviä hiilihydraateja, kuten kuiduttomia viljavalmisteita, ja sokerijuomia.

Proteiinit

Urheilijat tarvitsevat enemmän proteiinia. Ravintolisien muodossa proteiinit ovat helposti nautittavina, ja proteiinimäärän pystyy kätevästi laskemaan päiväannokseensa sopivaksi. Tällaiset tuotteet sisältävät yleensä maitoproteiinia, heraproteiinia, kaseiinia, kananmunaa, ja soijaa. Ainoa ero valmisteiden sisältämissä ainesosissa on niiden imeytymisaika. Tutkimuksissa ei kuitenkaan ole todettu proteiinivalmisteiden välillä olevan eroa, eikä mikään tuote ole selvästi toista parempi.
Kreatiini. Kreatiini toimii elimistön nopeana energiavarastona. Sen lisääminen parantaa suorituskykyä. Se onkin urheilijoiden kesken suosituin lisäravinne kautta aikojen. Sen sanotaan olevan ainoa ravinne, jolla lähes jokainen saavuttaa merkittäviä tuloksia. Keho tuottaa itse kreatiinia, ja se kasvattaa energiaa lihaksissa.

Rasvahapot

Omega-3 rasvahapot ovat tunnettuja ravintolisiä, niistä on monia versioita, erilaisilla raaka-aineilla ja tuotantomenetelmillä tehtyinä.
Ihminen tarvitsee Omega-3 rasvahappoja fyysisen terveytensä hyväksi. Rasvahapot auttavat huomattavasti ehkäisemään eri sydän-ja verisuonitauteja.

Kivennäis-ja hivenaineet

Kivennäisaineet ovat luonnossa mineraaleja, sekä muita epäorgaanisia alkuaineita, ja ovat välttämättömiä kaikelle elävälle. Hivenaineiksi kutsutaan aineita, joiden päivittäistarve on hyvin pieni.

• Hivenaineita ovat esimerkiksi jodi, pii, kromi, kupari, rauta, seleeni ja sinkki.
• Makrokivennäisaineita ovat fosfori, kalium, kalsium, magnesium ja natrium.
• Muita ihmisen tarvitsemia aineita ovat mm. arseeni, kadmium, kloori, rikki, vanadiini.

Monipuolisesti syövä saa yleensä kivennäis-ja hivenaineet ravinnosta, kuten kasviksista, viljasta ja maitotuotteista. Yksipuolinen ravinto, imeytymishäiriöt ja ylimääräinen rasittuminen voivat aiheuttaa puutosta. Tällöin on turvauduttava lisäravinteisiin.

Vitamiinit

Vitamiinit ovat hyvin yleisiä ravintolisiä. Ne ovat elimistölle välttämättömiä aineita, joilla on jokaisella oma tehtävänsä. Niiden lisätarvetta voi aiheuttaa esimerkiksi kasvisruokavalio, yksipuolinen ravinto, raskaus/imetys, nuoren kasvuvaihe, auringonvalon puute, jotkut sairaudet, leikkausten jälkitilat. Jotkut lääkitykset voivat heikentää vitamiinien vaikutusta.
Vitamiinit luetaan kahteen luokkaan, vesi-ja rasvaliukoisiin. Rasvaliukoisiin kuuluvat A-,D-,E-,ja K-vitamiini. Loput ovat vesiliukoisia. Rasvaliukoiset vitamiinit imeytyvät elimistöön tuottaen varaston, joten ne riittävät pitkäksi aikaa. Vesiliukoiset puolestaan eivät varastoidu samalla tavalla, vaan niistä riittää muutamata päivästä muutamaan viikkoon, jonka takia niiden saannista olisi huolehdittava jatkuvasti. Vitamiinien saannista voi huolehtia parhaiten syömällä tarpeeksi monipuolisesti. Esimerkiksi kasvissyöjien ei ole aina mahdollista syödä yhtä laajasti, joten heidän varsinkin tulisi seurata vitamiinien saantiaan tarkasti.

Katso myös nämä!